Artikkeli on Osviitasta 2/2023

Elina Hiltunen näkee digitalisaation, kuten kaikkien megatrendien, vaikuttavan yhä vahvemmin kaikkeen elämässämme.

”Jos haluan saada vastauksen esimerkiksi vakuutusasiaa koskevaan kysymykseen, kirjoitan bottiin sanan ‘ihminen’. Tällöin asiani ohjautuu ihmiselle”, hän sanoo. 

Hiltunen on kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri. Hän on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija sekä kysytty luennoitsija.

Ohjausbotti vai työnohjaaja?

Halusimmepa tai emme, koneet ja tekoäly tulevat tekemään osan nykyisistä työtehtävistä. Osa niistä lakkaa olemasta ja tilalle tulee uusia ammatteja.

Tekoälystä voi olla valtavasti apua, mutta se ei osaa läheskään kaikkea samaa kuin ihminen. Kone ei ole tietoinen. Se ei tee päätöksiä. Intuitio, tunteet sekä rivien välien ja nonverbaalin viestimisen tulkinta on tekoälylle tuntematonta.

Digitalisaation vahvistuminen asettaa entistäkin isompia vaatimuksia sivistykselle ja hyvälle yleistiedolle. Lisäksi kriittinen suhtautuminen ja niin sanottu medialukutaito ovat olennaisia tulevaisuuden taitoja.

Tekoälyn tuottamaan tietoon pitää osata suhtautua varauksella ja kriittisesti.

Hiltunen kertoo esimerkin. Hän testasi ChatGPT tekoälyä ja kysyi siltä: Millaisella prosentilla Urho Kekkonen voitti presidentinvaalit vuonna 2022? GPT tiesi kyllä, että Kekkonen ei voinut olla voittaja, koska on kuollut vuonna 1986. Sen sijaan tekoäly väitti, että vuonna 2022 vaalit voitti Sauli Niinistö.

Vaikka tekoäly kehittyy ja tulee taitavammaksi koko ajan, se toimii silti mekaanisesti ja matemaattisesti, ei inhimillisesti.

”Kyllä se on mahdollista, että tekoäly tekee tulevaisuudessa myös ohjaustyötä”, Hiltunen sanoo.

Mutta millaista ohjaustyötä? Onko se jokin osa ohjauksesta tai joidenkin tietynlaisten teemojen ohjausta?

Pistetään paremmaksi

Olennaista tulevaisuudentutkijan mielestä on, että kaikissa ammateissa, myös työnohjaajien keskuudessa, valmistaudutaan työn muuttumiseen.

Myös työnohjaajien pitäisi kiinnostua teknologiasta ja ymmärtää erilaisten digitaalisten työvälineiden toimintaa. Muutosta voi paremmin hallita, jos on itse siinä aktiivisesti mukana.

Taaksepäin kehitystä ei saada eikä vanhojen hyvien aikojen perään ole järkeä haikailla. Hiltunen kehottaa kaikkia keskittymään omassa työssään siihen, minkä ihminen tekee paremmin kuin kone.

Miten jokaisessa ammatissa huolehditaan siitä, että ihmisen työ erottautuu jollakin oleellisella tavalla positiivisesti koneen tekemästä työstä?

Vanhasta uutta,
vähemmästä enemmän

Ilmastonmuutos, luontokato ja väestörakenteen muutos aiheuttavat paljon välillisiä ja suoria muutoksia työelämään sekä ammatteihin. Osassa maapalloa ei ehkä voida enää elää lainkaan ja väki lähtee kulkemaan kohti viileämpää pohjoista.

Lämpötilan nousu ja hellepäivien määrän lisääntyminen aiheuttaa muutoksia myös Suomessa työoloihin. Muutoksilla voi olla vaikutusta ihmisten työkykyyn, joka taas vaikuttaa työn tuottavuuteen.

Ylikulutamme luonnonvarojamme kiihtyvää vauhtia. Uudet työt, teknologiat sekä ammatit syntyvätkin paljolti niin sanottuun kiertotalouteen. Korjataan vanhaa, valmistetaan jätteistä uutta materiaalia, luodaan uutta teknologiaa, jonka avulla kuluttamisen aiheuttamaa tuhoa saadaan kompensoitua.

Muutoksen megatrendit vaikuttavat monella tapaa suoraan ja epäsuoraan työhön sekä työelämään. – Kuva: Topias Dean/ Sitra 2023.  

Rutkasti enemmän
joustavuutta tarvitaan

Hiltunen puhuu pitkään ja painokkaasti maahanmuuttajien integroimisen tärkeydestä. Heidät pitää saada mukaan yhteiskuntaan ja työelämään.

”Kaikilla työpaikoilla tulisi olla maahanmuutto-ohjelma. Ikealla sellainen jo on.”

Hiltunen toimii Suomen Pakolaisavussa vapaaehtoisena auttaen pakolaisia työllistymään Suomessa. Tässä työssä hän sanoo ymmärtäneensä, miten paljon Suomessakin elää koulutettuja ja työkykyisiä ihmisiä, joita ei oteta työelämään.

Ennakkoluulot ovat edelleen vahvat. Asenteiden olisi muututtava pikaisesti, sillä pakolaisia tulee tulevaisuudessa olemaan huomattavasti nykyistä enemmän.

Toinen ennakkoluuloista syntyvä työelämän haaste on ikäsyrjintä. Hiltunen näkee, että tulevaisuudessa meillä on töissä nykyistä paljon enemmän myös eläkeiässä olevia ihmisiä. Olisi jo korkea aika ymmärtää pitkän kokemuksen tuoma lisäarvo työelämässä.

Esimerkin Hiltunen kertoo omasta isästään, joka 87-vuotiaana on työparina nuorelle ammattilaiselle. Toisella on viimeisin tieto ja osaaminen digiratkaisuista, toisella syvällinen ymmärrys ammatin substanssista.

Työmarkkinat ja työelämä tarvitsevat rutkasti enemmän joustavuutta. Joustavuutta, jossa hyväksytään yksilöllisiä valintoja ja hyödynnetään erilaisuuden tuomaa monipuolisuutta.

Mielenterveyden pelastusoperaatiolla kiire

Jo jonkin aikaa on ollut näkyvissä ikävä työelämän trendi, jossa ihmisen mieli on kovilla. Työ muuttuu enenevässä määrin ajatustyöksi ja työn rajaaminen on usein vaikeaa.

Itsetuntemuksen, omien rajojen ja tunteiden tunnistamisen sekä niiden käsittely ja säätely on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää.

Hiltunen korostaa hyvän johtamisen merkitystä siinä, ettei stressistä tule liiallista ja ihmisiä sairastuttavaa. Millaista johtamistaitoa ja työn tekemisen mallia tulisi siis kehittää, jotta pystytään ajoissa tunnistamaan mielen jaksamisen rajat? Tässäpä meillä työnohjaajilla riittää edelleen tekemistä!

Ihmisen perustarpeet pysyvät

Vaikka ihmisen toimintaympäristö ja työn tekemisen tapa muuttuvat kovaa vauhtia, ihminen biologisena olentona on säilynyt kautta aikojen ja säilyy edelleen varsin samanlaisena.

Ihmisellä on edelleen nälkä ja jano. Me tarvitsemme unta, fyysistä ja henkistä aktiivisuutta, läheisiä ihmissuhteita ja yhteisöön kuulumista. Me tarvitsemme toisten hyväksyntää sekä hoivaa ja huolenpitoa.

Tarpeet siis säilyvät, vaikka niiden täyttämisen tavat voivat muuttua.

Miten työyhteisöissä pidetään huolta siitä, että ihmisen perustarpeille jää tilaa ja että ne saadaan tyydytettyä?

Ammatin valinta sydämellä,
ei järjellä

Nuoren elämässä on todennäköistä, että samassa ammatissa ei pysytä alusta loppuun. Uuden oppimisesta tulee kokoaikaista ja luonteva osa työelämää. Ammatti ja koko ammattiala saattaa vaihtua useaankin otteeseen yhden ihmisen työuran aikana.

Nuoria, tulevaisuuden työntekijöitä, Hiltunen neuvoo valitsemaan ammattinsa kuuntelemalla omaa motivaatiotaan. Kannattaa valita enemmän sydämellä kuin järjellä, seurata sitä, mikä itseä kiinnostaa.

Elina Hiltunen on tästä itse elävä esimerkki. Hänestä tuli sattumalta tulevaisuudentutkija. Hiltunen osallistui tulevaisuuden tutkimuksen johdantokurssille Teknillisessä korkeakoulussa ja se oli sitten menoa. Rakkautta ensi kuulemalla. 

Tulevaisuuden­tutkimuksessa
yhdistyy luovuus ja insinööritaito

”Olen sekä taiteellinen ja luova että insinööri ja tilastofriikki”, Elina Hiltunen sanoo. Hän kokee, että tulevaisuudentutkimus on kenttä, jossa nämä erilaiset kiinnostuksen kohteet yhdistyvät.

Hän on julkaissut 14 kirjaa, keskimäärin yhden vuodessa. Faktaa ja fiktiota. Kirjojen aiheet liittyvät esimerkiksi teknologian tulevaisuuteen, kuluttajatrendeihin, ennakoinnin menetelmiin ja megatrendeihin.  Valmisteilla on parhaillaan toinen väitöskirja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Aiheena on science fictionin käyttö puolustusorganisaation ennakoinnissa.