Työnohjauksen määrittelyn suunta: käsite kirkkaaksi ja vaikuttavaksi

Artikkeli on Osviitasta 2/2024

STOryssä on jo yli vuoden ollut työryhmä, joka on ohjannut työnohjauksen käsitettä reflektoivaa ja päivittävää työskentelyä. Mistä tässä prosessissa on kyse, ja mitä tavallisen työnohjaajan olisi hyvä siitä ymmärtää? Vastaajina määrittelytyötä koordinoivat STOryn puheenjohtaja Riitta Malkamäki ja työryhmän jäsen Lasse Salmi, jotka myös fasilitoivat käsitteenmäärittelyyn keskittyvää kesäkuista STOryn Kehittämispäivää Hämeenlinnassa.

Miten idea työnohjauksen käsitteenmäärittelyprosessista syntyi?

Työelämän ja maailman tapahtumat synnyttivät väistämättömältä tuntuvan tarkastelutarpeen omaan ajatteluumme jo muutamia vuosia sitten. Etätyö muutti meistä jokaisen elämää. Epidemia ja yhä kiristyvä yleinen taloustilanne, sotien varjot sekä muun muassa THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa esiin tullut työikäisten heikentynyt hyvinvointi ja psyykkinen kuormitus ovat vaikuttaneet myös työnohjauksen tarpeisiin ja käytänteisiin.

Työelämän rakenteiden muutokset erityisesti johtamisen merkityksessä ja ideologiassa ovat olleet välttämättömiä ja nopeita. Esimerkiksi motivaation ja työn merkityksellisyyden ylläpitämisen, osaamisen johtamisen ja kulttuurien välisen yhteistyön näkökulmasta nämä muutokset tulevat näkymään myös työnohjauksessa. Digitalisaation ja tekoälyn myötä myös me työnohjaajat tulemme tekemään työtä osin uusilla tavoilla.

Millaisia uudistustarpeita työnohjauksen määrittelyssä oli?

Meillä on paljon oletuksia ja ohjeistuksia, joille ei löydy varsinaista tutkimuksellista pohjaa, mutta joiden mukaan olemme pitkään toimineet ja jotka elävät yleisessä keskustelussa. Monet kertovat tekevänsä hyvin eri tavoin työnohjausta, erilaisia ajallisesti, kestollisesti ja joskus hyvinkin luovasti toteutettuja prosesseja. Heräsimme kysymään, miksi emme tarkastelisi erilaisia ohjeistuksiamme ja määrittelyjämme tästä näkökulmasta. Tarvitsemmeko joitakin uusia taitoja, joita koulutussuositukset eivät ehkä sisällä?

Etätyöskentelyn olemme jo suosituksiin lisänneet. Onko eettisesti huomioitava joitakin muita näkökulmia? Kilpailutusten tarkastelu on tärkeää, koska julkisella sektorilla ne ovat useimpien työnohjaajien työn perusta. Kilpailutusten valta määritellä työskentelyä ja sen raameja on todella merkittävä.

Ja lopulta ytimessä on se, miten me määrittelemme ja ilmaisemme ajatuksemme työnohjauksesta. Kieli synnyttää todellisuutta ja luo merkityksiä. Miten siis puhumme työnohjauksesta, miten tiedotamme ja millä argumentoimme? Tarvitsemme myös työnohjauksen markkinointiin yhteneväisiä linjauksia.

Mikä on määrittelyprosessin tavoite?

Lähtökohtana on ollut mahdollisimman laaja keskustelu eri foorumeilla ja lopulta kiteytys muotoon, joka on riittävän yhtenäinen. Määrittelytyön tueksi tarvitsimme suunnitelmallisen aikajänteen, vaikka yhdessä tutkimisen ja ajattelun jatkumo tulee jatkossakin olemaan STOryn käyttämä työtapa.

Tarkoituksena on luoda työkäytäntö, jossa STOryn sisällä tehdään säännöllistä päivitystyötä eri suositusten ja periaatteiden kanssa. Minkään muuttaminen ei ole itsetarkoitus, ainoastaan asioiden yhteinen tutkiminen ja ajassa eläminen. Työryhmässä on alun perin ajateltu, että jokainen lopputulos on tasanne, jolla voidaan olla kunnes on syytä tarkastella asioita uudelleen.

Prosessin merkittävyys on syntynyt lukuisista keskusteluista ja ääneen tai hiljakseen käydyistä mietinnöistä, joissa työnohjausajattelua on yhdessä ja yksin purettu osiin. Palasia on aseteltu pöydälle ja katsottu, asettuvatko ne edelleen samaan asetelmaan vai muuttuuko joku kohta.

Vaativinta on saada asiat sanoiksi paperille sellaisessa muodossa, jonka ainakin useimmat työnohjaajat lähestymistavasta riippumatta ovat valmiita hyväksymään.

Mikä on määrittelyprosessin aikataulu ja missä vaiheessa ollaan nyt?

Vuoden 2022 kehittämispäivä Rovaniemellä käynnisti laajan arvojen ja eettisten periaatteiden pohdinnan. Käsitemäärittelyn liikkeellelähtö tapahtui STOryn Työnohjauskonferenssissa Haikossa kesäkuussa 2023.

Työryhmä on työstänyt teemoja useissa tapaamisissa ja koonnut yhteen materiaalia, jota muut työryhmät tai keskustelutilanteet ovat tuottaneet. Nyt valmiina on tiivis, alustava koosteteksti, jota muut työryhmät peilaavat omiin ohjeistuksiinsa. Erityisesti tämä koskee koulutus- ja kilpailutussuosituksia sekä ammattieettistä ohjeistusta. Hämeenlinnan Kehittämispäivä kesäkuussa 2024 kokoontuu tämän vaiheen ympärille.

Kun Kehittämispäivän ajatukset ja työpajojen tuotokset ovat käytössämme, alkuperäinen työryhmä palaa vielä yhteen ja tulemme toivottavasti vuoden loppuun mennessä sopivalle tasanteelle ja saamme ajatukset kiteytymään käytännön toimiksi ja ohjeistuksiksi myös erilaisille sidosryhmille.

Millä tavoin määrittelyprosessi kytkeytyy jokaisen työnohjaajan työhön?

Työskentely on jatkumo, johon jokainen voi osallistua tulemalla mukaan työryhmiin ja Hämeenlinnassa järjestettävään STOryn Kehittämispäivään. Yhteinen keskustelu tulee toivottavasti myös olemaan vireää, kun tuloksia prosessista valmistuu julkaistavaksi.

Prosessi todella koskee jokaisen työnohjaajan työn arkea. Esimerkiksi ajanmukaisiin määrittelyihin pohjaavilla kilpailutussuosituksilla voimme vaikuttaa kaikkien työnohjaajien työn edellytyksiin myönteisesti. Jos me emme anna ajantasaisia suosituksia, niitä tekevät tahot, jotka eivät välttämättä työnohjauksen sisällöstä niin paljon ymmärrä.

Työelämään tulee jatkuvasti uusia sukupolvia. Työnohjaajien keski-ikä sekä vuosissa että työkokemuksessa on kuitenkin melko korkea. Saamme tai jopa joudumme jatkossa tietoisesti tutustumaan tulevan sukupolven arvoihin, työkulttuuriin ja merkityksiin. Miten ne tulevat vaikuttamaan laajemmin työnohjaukseen tai työnohjaajien koulutukseen?

Työnohjauksella on omat juurensa ja ytimensä, joista meidän ei ole syytä luopua. Samanaikaisesti voimme kuitenkin olla joustavia ainakin tutkimaan ajassa elämisen vaikutuksia työnohjaukseen. 

Haluatko kysyä tai kommentoida jotain liittyen työnohjauskäsitteen määrittelytyöhön? Laita kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen info@suomentyonohjaajat.fi. Kysymykset huomioidaan STOryn kesäkuisen Kehittämispäivän sisällön suunnittelussa.