Juttu on Osviitasta 1/25.
Tuntuuko työelämä tyhmältä? Jos vastauksesi on kyllä, et ole yksin. Psykologian tohtori Mona Moisalan uutuuskirjaa Tyhmä työelämä. Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otava, 2024) on pääkaupunkiseudun julkisissa kirjastoissa 51 kappaletta. Ne ovat kaikki lainassa ja varauksia on liki viisisataa. Työelämän tyhmyys tunnistetaan siis laajalti ja apua haetaan innokkaasti myös kirjaston hyllystä.
Mitä työelämän tyhmyys tarkoittaa?
Moisala esittää kirjassaan aivotutkimuksen näkökulmasta neljä teesiä, joita noudattamalla ja joihin uskomalla työelämä totta tosiaan on tyhmää. Teesit ovat seuraavat: 1) kohtele ajatustyöläisen aivoja koneena, 2) tee itsestäsi heinäsirkkamieli, 3) älä salli tunteita työpäivän aikana ja 4) oleta kaikkien aivojen toimivan samalla tavalla.
Moisala tietää, että moni työelämän tyhmyys ei johdu työntekijästä, vaan ongelmia on paljon myös työpaikkojen rakenteissa ja toimintatavoissa. Hän kehottaa keskustelemaan asioista esihenkilön kanssa, jotta työelämän tyhmyyksiltä vältyttäisiin.
Valitettavasti keskustelu ei saata olla kovin helppoa, koska firmojen hienot strategiat eivät aina paranna työntekijän hyvinvointia. Työpaikalla vallitsevat paljon raadollisemmat olosuhteet. Tämä on tuttua työnohjaajallekin ohjaustilanteista.
Keskityn siksi seuraavassa Moisalan kahteen ensimmäiseen teesiin. Niihin työntekijä voi helpoiten vaikuttaa itse, vaikkei ympäröivältä työyhteisöltä heruisikaan tukea.
Vain kone selviää ilman taukoja ja päivän mittaan tapahtuvaa palautumista
Ihminen ei ole kone. Itse asiassa, mitä enemmän työhön sisältyy ei-mekaanista pohdintaa ja toisten ihmisten kohtaamista, sitä vähemmän ihmistä voidaan korvata koneilla tai tekoälysovelluksilla.
Koska työntekijä ei ole kone, hän tarvitsee taukoja. Työnantajien ja myös työntekijöiden on joskus vaikea hyväksyä sitä aivotutkijoiden tuntemaa tosiasiaa, että ihminen pystyy työskentelemään tehokkaasti päivän kahdeksasta työtunnista vain puolet, neljä tuntia, ja aivan maksimissaan kuusi. Tämä ei tarkoita, että loput neljä tuntia voidaan jättää työskentelemättä. Niiden aikana työskentely ei kuitenkaan tehokkuudessaan vedä vertoja tehotuntien työlle.
Tehottomampiin tunteihin kannattaa suunnitella rutiininomaisempaa ja vähemmän intensiivistä keskittymistä vaativaa työtä. Tehokkaat tunnit kannattaa puolestaan käyttää tärkeimpiin tehtäviin. Tehokasta aikaa on syytä suojella ylimääräisiltä keskeytyksiltä sulkemalla tai vaimentamalla älylaitteet ja järjestämällä rauhallinen työskentelytila. Työ kannattaa myös suunnitella siten, että sijoittaa tehokasta työskentelyaikaa oman rytmin kannalta virkeimpiin hetkiin.
Neljän tunnin tehokaskaan työaika ei välttämättä ole tehokas, jos sen yrittää tehdä yhtämittaisesti. Keho ja myös aivot tarvitsevat palautumista päivän aikana. Monesti ohjeistetaan nousemaan ylös tai lähtemään liikkeelle jopa parinkymmenen minuutin välein. Istumisen ja paikallaan olon tauottaminen on tärkeää myös aivojen toimivuudelle.
Ilman työpäivän aikana tapahtuvaa palautumista työntekijä on päivän päätyttyä totaalisen väsynyt eikä voimia tahdo riittää enää kotiaskareisiin tai harrastuksiin. Palautuminen voi olla mikrotaukoja työpisteen äärellä, pidempiä liikkeelle lähtöjä, kahvin hakemista, taukojumppaa tai ajatusten vaihtoa työkaverin kanssa. Myös pidemmät lounas- ja kahvitauot kuuluvat työpäivään.
Heinäsirkka hyppelehtii paikasta toiseen. Älä ole heinäsirkka
Toinen Moisalan teeseistä liittyy keskittymiseen. Eri puolilta tulvivat virikkeet ja koko ajan saatavilla olevat, ärsykkeitä tarjoavat älylaitteet hajottavat keskittymiskykymme. On entistä vaikeampaa lukea aloittamansa artikkeli loppuun, vaikka ei ole mitään syytä jättää lukemista kesken.
Myös multitaskaaminen, monen asian tekeminen yhtä aikaa, on lisääntynyt ja sitä jopa ihaillaan. Tosiasiassa montaa asiaa ei voi tehdä samanaikaisesti, vaikka siltä näyttäisi. Huomio keskittyy yhteen asiaan ja muut tehtävät tulevat hoidettua huonosti. Tätä voi testata vaikkapa keskittymällä Teams-palaverin aikana johonkin toiseen työtehtävään. Kuinka moni palaverissa esiin nostettu asia jää mieleen?
Keskittymistä voi parantaa eri tavoin. Bussia odottaessa ei ole välttämätöntä kaivaa esiin kännykkää. Uutisia tai elokuvaa voi katsoa ilman sijaistoimintoja. Rauhallisen työskentelytilan etsiminen keskittymistä vaativalle työlle tai ”liikennevalojen” käyttö työhuoneessa voi tarjota työrauhaa. Liikuntahetki tai mindfulness-harjoitus saattaa auttaa keskittymään. Aivot kaipaavat näennäistä tylsyyttä, aikaa, jolloin ei näytä tapahtuvan mitään. Miksi et soisi sitä niille?
Mikäli tyhmän työelämän piirteet häiritsevät, testaa jokin Moisalan vinkeistä. Pohdi samalla, voisitko antaa aivoillesi työrauhan, ainakin joskus.
