Ilmestynyt Osviitta-lehdessä 3/2024.
Työntekijöiden työssä kokemilla tunteilla sekä työpaikan yleisellä tunneilmastolla on suora vaikutus tehtävistä suoriutumiseen, uusien asioiden ja taitojen oppimiseen, työmotivaatioon sekä suoriutumiseen työpäivän arjesta. (mm. Salonen 2017; Rantanen ym. 2020.) Jos tunteista puhuminen ei ole luonnollista työyhteisössä, voi niitä esiin nostava henkilö leimautua hankalaksi.
Mitä enemmän tunteita peitellään, piilotellaan tai vaiennetaan, sitä voimakkaammin ne ovat läsnä ihmisen vuorovaikutussuhteissa. Piiloon ja ilman sanoja jääneet tunteet voivat lisätä työntekijän kokemaa syyllisyyttä, häpeää tai kokemusta siitä, että on jollain tapaa epänormaali tai ammattitaidoton. (Juuti & Salmi 2014.)
Tunteista puhumisen kasvualustaksi tarvitaan kannustavaa ja myötätuntoista vuorovaikutusta sekä luottamusta työkavereita kohtaan. Turvallisessa työyhteisössä on mahdollista jakaa työssä syntyneitä palkitsevia ja myönteisiä mutta myös haastavia ja kielteisiä tunteita. Tunteista puhuminen liennyttää tunnekokemusta ja auttaa sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja muutoksiin.
-kirjan (Kallasvuo ym. 2012) kuvioon työyhteisön toimivuutta määrittävistä
tekijöistä.
Organisaation tavoite ja strategia ovat myös tunneasioita
Organisaation tarkoituksen, tavoitteiden ja työn suunnan selkeä määrittely auttaa työntekijää sitoutumaan perustehtävään sekä edistämään organisaation yhteistä päämäärää. Tunnepuhe osana strategiaa ja visiota auttaa ymmärtämään, mitkä asiat tarvitsevat kirkastamista tai mihin liittyy tulkinnallisuutta. Tämä koskee myös erilaisia organisaatiossa eteen tulevia muutoksia ja kehittämistä.
Yksittäisen työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työnkuvaan ja tehtäviin on myös tunneasia. Myönteiset tunteet vahvistavat sitoutumista ja edistävät intoa ja halua toimia organisaation asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Kielteiset tunteet todennäköisemmin heikentävät sitoutuneisuutta ja tavoitteiden saavuttamista.
Työnohjaaja voi auttaa pohtimaan, millaisia tunteita organisaation tavoitteisiin sitoutuminen herättää. Ohjauksessa voi käsitellä, millaisia tunteita organisaation arvot, tavoitteet ja toimintakulttuuri herättävät.
Tunneilmapiirin huoltaminen osaksi rakenteita
Rakenteet ja selkeät toimintaohjeet luovat turvallisuutta. Rakenteisiin avoimesti aukikirjoitetut tunteiden jakamisen paikat nostavat tunteet osaksi työyhteisön ja tiimien toimintaa. Rakenteisiin tulisi kirjata myös hankalien vuorovaikutustilanteiden käsittely työyhteisössä. Työpaikoilla tunteita jaetaan myös epävirallisesti kollegoiden kanssa tauoilla ja työn tekemisen lomassa.
Työnohjauksessa voidaan käsitellä tunteiden jakamisen erilaisia toimintatapoja ja miten nämä käytännöt luovat, ylläpitävät tai haittaavat turvallista tunneilmastoa. Työnohjaajan on hyvä nostaa esiin myös kannustavan palautteen ja myönteisten tunteiden merkitystä.
Tunteet ovat osa johdon työtä
TUNTEIDEN LÄSNÄOLO ON
HYVÄKSYTTÄVÄ JA
TUNNISTETTAVA MYÖS SIKSI,
ETTEIVÄT JOHTOPÄÄTÖKSET
JA RATKAISUT OHJAUDU
TIEDOSTAMATTA NIISTÄ
KÄSIN.
Työyhteisön työskentelyilmapiiristä huolehtimisessa erityinen asema on johdolla ja esihenkilöillä. Tunteiden johtaminen liittyy oleellisesti työyhteisön sosiaalisen verkoston ja vuorovaikutussuhteiden johtamiseen. Tunteiden läsnäolo on hyväksyttävä ja tunnistettava myös siksi, etteivät johtopäätökset ja ratkaisut ohjaudu tiedostamatta niistä käsin.
Johto näyttää itse esimerkkiä siitä, miten tunnepuheeseen suhtaudutaan ja miten tunteet huomioidaan työyhteisössä. Tunnetaitoihin sisältyy muun muassa empatia ja kannustaminen. Tunnetaitoinen johtaja tai esihenkilö kykenee huomioimaan tilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa läsnä olevia tunteita ja ”olemaan tunteiden kanssa” ilman, että niitä tarvitsee torjua, ohittaa tai väheksyä.
Työnohjauksessa ohjattavien kanssa voi pohtia, miten työyhteisön tunneilmapiiriä johdetaan ja miten siitä huolehditaan. Työnohjaus on turvallinen paikka tarkastella myös tunnetuen tarvetta esihenkilöltä, kollegoilta tai johdolta.
Vuorovaikutussuhteet kertovat työpaikan tunneilmastosta
Tunteita ilmaisemalla kerromme toiselle ajatuksistamme, kokemuksistamme ja tarpeistamme. Tunteiden ilmaisu ei tarkoita tunteiden vallassa tai niiden ohjaamina toimimista vaan pysähtymistä sen äärelle, miten tunteet vaikuttavat minussa ja millaisia tunteita koen työssä.
Usein työyhteisöissä ilmenevien pulmien ja ongelmien taustalta löytyy kiellettyjä tai torjuttuja tunteita ja tilanteita, joissa tunteiden ilmaisemisen tavat eivät ole olleet rakentavia tai hyväksi työyhteisölle. Kielteisiksi miellettyjen tunteiden käsittely on siis oleellinen osa työtiimien toimivuutta, sillä sanoittamatta jäädessään ne muodostuvat esteeksi työn sujuvuudelle ja työssä jaksamiselle.
Hankalien vuorovaikutustilanteiden juurisyynä voi olla kokemus, että työntekijää ei arvosteta, ymmärretä tai häntä kohdellaan epäreilusti. Lamauttava tunneilmapiiri myös heikentää työpaikan sosiaalista vuorovaikutusta, aiheuttaa kuppikuntia ja yksinäisyyden kokemuksia.
Työnohjaaja voi auttaa tunnistamaan ja sanoittamaan tarpeita, joita tunteiden taakse kätkeytyy. Kun ohjattava haluaa kohdata vaikeita ja torjuttuja työhön liittyviä tunteita, mahdollistuu myös ihmisenä kasvaminen. Tunteiden jakaminen ohjatusti työnohjauksessa lisää ohjattavien kokemaa empatiaa sekä ymmärrystä toisia, toisten kokemuksia ja tarpeita kohtaan. Yhteys työnohjaukseen osallistuvien välillä vahvistuu, mutta se vahvistuu myös työnohjaajan ja ohjattavien välillä.
Kiinnostu ja kysy tunteista
Työnohjaajan merkitys tunteiden käsittelyn mahdollistajana on oleellinen. Tunnepuhetta voi harjoitella ja opetella osana työnohjausta. Tunteista puhumisessa on oleellista antaa aikaa ja tilaa ohjattavalle sanoittaa kokemuksiaan ja löytää itsessään yhteys omiin tunteisiin. Tunteiden kirjoa voi avata esimerkiksi tunnesanakorteilla.
Työnohjaajan merkitys tunteiden käsittelyn mahdollistajana on oleellinen. Tunnepuhetta voi harjoitella ja opetella osana työnohjausta. Tunteista puhumisessa on oleellista antaa aikaa ja tilaa ohjattavalle sanoittaa kokemuksiaan ja löytää itsessään yhteys omiin tunteisiin. Tunteiden kirjoa voi avata esimerkiksi tunnesanakorteilla.
Työnohjaajan on oleellista kiinnostua ohjattavan kokemuksesta ja tunteista sekä pyytää ohjattavaa pohtimaan, mistä tunteet mahdollisesti kertovat. Ohjattavaa voi auttaa myös tunteiden tunnistamisessa ja siinä, millä tavoin ohjattava voi hallita tunteitaan ja säilyttää toimijuutensa – myös hankalissa tilanteissa sekä suhteessa muihin työkavereihin. Työnohjaukseen sisältyvä tunnepuhe voi auttaa ohjattavaa tunnistamaan ja paikantamaan oman työnsä merkitykset ja työnohjausprosessin myötä tapahtuvat muutokset.
LÄHTEET: Juuti, P. & Salmi, P. 2014. Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. PS-kustannus. • Kallasvuo, A., Koski, A., Kyrönseppä, U., Kärkkäinen, M-L .& Sinivuori, E. 2012. Työyhteisön työnohjaus. Sanoma Pro. • Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. 2020. Johdan tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent. • Salonen, E. 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Alma Talent.
