Työnohjaaja kanavanvartijana – Myötätunto muita ja itseä kohtaan antaa voimaa

Artikkeli julkaistu Osviitassa 2/2022

Myötäelämisen tarve korostuu sodan ja erilaisten globaalien uhkien varjossa. Jotta jaksaa auttaa ja kulkea rinnalla niin työnohjaajana kuin lähimmäisenä, myötätuntoa pitäisi osoittaa myös itselleen. Se on kuitenkin haastavinta. Mitä asialle voi tehdä?

Globaalit uhat pysäyttävät ja saavat murehtimaan. Silmät sulkemalla välttää usein vaikeita asioita. Se on itsensä suojaamista, ei halua unohtaa uhkia tai halua hyväksyä pahoja asioita. Niin silmien sulkeminen kuin liika jumittuminen asian ympärille ahdistaa, uuvuttaa ja herättää ärtymystä. Näitä vahvoja tunteita on hyvä avata ja käsitellä toisten kanssa; keskustelut vahvistavat turvallisuuden tunnetta, lisäävät myötätuntoa ja tyynnyttävät.

Myötätunto auttaa ymmärtämään uhanalaisten asemaa, saa tekemään hyviä tekoja ja auttamaan. Vahva hyvän tekemisen tunne lisää valmiutta suojella myös omaa itseä vastaavilta uhilta. Tarvitaan ripaus itsemyötätuntoa antamaan lohdutusta ja ymmärrystä sekä rohkeutta toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Myötätunto ja itsemyötätunto kulkevat näin käsi kädessä.

Myötätuntoa on auttaa ja asettua toisen ihmisen asemaan tietoisuuden, tunteen ja toiminnan tasolla. Tämä monikerroksinen ja monimuotoinen mielen tapahtuma liittyy omaan kokemukseen olla rakastettu ja huolehdittu. Samaan kokemukseen ovat oikeutettuja myös muut. Myötätuntoista vuorovaikutusta vaaditaan lähes jokaisessa ammatissa, työyhteisössä ja myös johtamisessa. Auttaminen, tuen antaminen ja rinnalla kulkeminen edistävät myös ihmisen omaa terveyttä, työssä viihtymistä ja työn tuloksia.

Kaikkein haastavinta on osoittaa myötätuntoa itselle. Se lähtee oman mielen toiminnan ymmärtämisestä. Kun ymmärtää itseään paremmin, on myötätuntoisempi itseään kohtaan. Tarvitaan avoin, ei-arvosteleva asenne omaa riittämättömyyttä ja epäonnistumisia kohtaan. 

Itsemyötätunto on omien tunteiden tietoista hyväksymistä ilman välttelyä tai ylianalysointia. Se on ystävällisyyttä itsekriittisyyden ja itsen rankaisemisen sijaan. Inhimillistä ymmärrystä siitä, että epäonnistuminen on normaalia ja jaettua, ei eristäytynyt kokemus.

Itseen kohdistuva myötätunto liittyy kykyyn tasapainottaa ja vahvistaa omia tunteita sekä reflektoida erityisesti emotionaalisia kokemuksia, ovat ne sitten hyviä tai huonoja. Itsemyötätunto auttaa hyväksymään vaikeat asiat ja tunnistamaan omat tarpeet sekä huolehtimaan itsestä.

Suojausvalmius panee murehtimaan

Evoluution myötä ihmiselle on kehittynyt erilaisia mielen valmiuksia suojaamaan vaaroilta ja epämiellyttäviltä asioilta. Ihminen tekee helposti yleistäviä johtopäätöksiä ja tulkitsee asioita mustavalkoisesti silloin, kun suojavalmius ohjaa huomion vaaroihin ja ongelmiin ja rajaa kaiken muun ympärillä olevan olennaisen tiedon. Voimakas suojavalmius panee murehtimaan ja vatvomaan asioita. 

Myötätuntovalmiudessa ihminen puolestaan havaitsee turvallisuuden merkit ja rauhoittuu. Huomio kohdistuu samalla muuhunkin kuin vain uhkaan, jolloin on edellytyksiä ratkaista ongelma paremmin, hyväksyä asiat ja tehdä itselle tärkeitä asioita. 

 Itsemyötätuntoon ja myötätuntoon liittyy aina vahvoja tunteita ja tunne-elämyksiä. Suojavalmius nostaa esiin ahdistusta, pelkoa, vihaa, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Myötätuntovalmiudessa keskeisiä tunnetiloja ovat turvallisuus, myötätunto, tyyneys ja tyytyväisyys.

Toisaalta kriittinen ajattelu auttaa oppimaan virheistä ja kehittämään asioita monipuolisesti. Sen on kuitenkin oltava sävyltään rakentavaa, toivoa ja ideoita antavaa jostain paremmasta toisintekemisestä. Vaatii työtä päästä eroon itsensä arvottamisesta ja täydellisyyteen pyrkimisestä. Tilalle tarvitaan ystävällisyyttä itseä kohtaan. Itsekritiikki on mahdollista muuttaa, kun tiedostaa sen. 

Tarvitaan ripaus itsemyötätuntoa antamaan lohdutusta ja ymmärrystä sekä rohkeutta toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyvä itsetunto on tärkeää. Sen ylenpalttinen tavoittelu saattaa kuitenkin johtaa itsekeskeisyyteen, narsistiseen ajatteluun, itselle oikeutettuun vihaan ja syrjintään. Huonolla itsetunnolla varustettu yksilö voi rakentaa ympärilleen superihmisen kuoren. Kuori estää ottamasta apua vastaan ja tunnistamasta omaa uupumista. Samalla se rajaa luovuutta ja rohkeutta toimia rehellisesti itseä ja muita kohtaan. Kun on hyvä itsetunto, on myös voimavaroja suojata itseä ja on henkisiä resursseja säilyttää rajat. Silloin ei yritä miellyttää muita, vaan hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Hyvän itsetunnon tavoittelun vaihtoehtona on myötätunto itseä kohtaan. Se suojaa itsekritiikiltä, mutta ei tuo esiin tarvetta olla muita parempi.

Myötätuntouupumus ja stressitilanteet niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässä voivat laukaista totaalisen työuupumuksen. Myös puutteelliset irrottautumistaidot vaikeista työtilanteista ja tyytymättömyys työhön niukentavat henkisiä voimavaroja ja työmotivaatiota. Erityisesti auttamistyössä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustyössä työskentelevät ovat paineen alla.

 Myötätuntouupumus ja työn kokeminen kuormittavana liittyy vahvasti myös persoonallisuuteen ja temperamenttiin. Näistä erityisesti sensivertit (erityisherkät, HSP) reagoivat vastaanottavaisuudellaan ja tarkkuudellaan hyvin vahvasti tunteisiin. He myös kuormittuvat intuitioherkkyytensä vuoksi työelämän erilaisissa tilanteissa. 

Itsemyötätunnon kanssa työskentely lisää mielenrauhaa sekä vahvistaa luottamusta kohdata vastoinkäymisiä ja rohkeutta tarttua asioihin, jotka ovat tärkeitä itselle. Se vapauttaa luovuutta ja tapaa elää sekä vahvistaa tyytyväisyyden tunnetta ja onnellisuutta. 

Työnohjauksen haasteelliset yllätykset

Työnohjaajalle haasteita ja kriisejäkin voivat aiheuttaa esiin nostetut työläät työyhteisötilanteet, vaativat ohjattavat ja epäonnistuneet, niin sanotut pieleen menneet ohjaukset. Ohjaaja voi jäädä pohtimaan äkillisesti lopetettua työnohjausta tai epämääräisen arvioinnin merkitystä omasta toiminnastaan. Ohjattavana voi olla myös ihminen, joka imee valtavasti energiaa, täyttää koko tilan korostamalla itseään tai nostaa esiin työyhteisönsä muiden jäsenten heikkouksia. Näiden tilanteiden jälkeen työnohjaajan tunnetila voi olla hyvinkin harmistunut ja turhautunut. Empaattiselle ja myötämieliselle vuorovaikutukselle ei ole helppo löytää tietä. Oma itsemyötätuntokin on koetuksella, jos läsnä on vahva epävarmuuden ja epäonnistumisen tunne.

Työnohjaajana onnistuminen edellyttää avointa asennetta ja joustavaa ohjattavien erilaisten, ohjaajan omasta ajattelutavasta poikkeavien näkökulmien käsittelyä. Hereillä olo omista ja ohjattavien itsemyötätuntoon liittyvistä kysymyksistä auttaa haastavissa tilanteissa. Kokemuksen tunnistaminen ”tässä ja nyt” sekä sen hyväksyminen auttavat vastaamaan tilanteisiin ymmärryksellä ja lempeydellä, myötätunnolla. Omaa psykologista turvallisuutta voi varmistaa siten, ettei uppoudu liikaa ohjattavan ahdistukseen tai pahaan oloon vaan toimii ainoastaan peilinä ja luottamuksen kohteena.

Olenko minä tarpeeksi?

Riittämättömyyden tunne voi olla olennainen osa minäkäsitystä. Voi pelottaa pitää itseään arvokkaana ja merkityksellisenä. Taustalla kummittelee usein paremmuuden pelko kilpailuhenkisessä kulttuurissa: yksilön täytyy kokea itsensä erityiseksi ja keskivertoa paremmaksi, jotta voi olla tyytyväinen itseensä. Jokainen haluaa menestystä, koska kaipaa hyväksyntää ja arvostusta. Itsensä määrittelystä ja keskinäisestä vertailusta tulee luopua. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen ei tarkoita, 
etteikö voisi olla kunnianhimoinen ja pyrkiä riittävään menestykseen myös työnohjaajana. Merkityksellisyyden tunne antaa puhtia, energiaa ja mielekkyyttä toimintaan.

Itsemyötätunnolla on suojaava vaikutus, joten siksi sen vahvistamista voidaan pitää kestävänä tapana tukea työhyvinvointia ja ennaltaehkäistä työuupumusta myös työnohjauksessa.  

Lempeyttä itseä ja toisia kohtaan voi harjoitella. Kriittisestä sisäisestä puheesta ja pinttyneistä ajattelutavoista voi oppia pois ja vähitellen treenin kautta korvata niitä myötätuntoisilla ajatuksilla.  

Tässä harjoituksia, joita voit kokeilla itse tai tehdä asiakkaiden kanssa.

LÄHTEITÄ:  Bergman, M. (2022). Uteliaisuus. Opas työn, johtamisen ja muutoksen supervoimaan. Basam Books.  •  Grandell, R. (2015). Itsemyötätunto. Tammi.  •  Grandell, R. (2018). Irti itsekritiikistä. Löydä terve suhde itseesi. Tammi.  •  Neff, K. (2016). Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Helsinki: Viisas Elämä.  •  Nissinen, L. (2007). Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Helsinki: Edita Publishing.  •  Ollila S. & Kujala A. (2020). Moninaisuus työelämässä ja johtamisessa – erityisherkät persoonat työssä. Hallinnon Tutkimus 2/2020, 90–102.  •  Paakkanen, M. (2022). Empatian voima työssä. Helsinki: WSOY.  •  Postareff, L., Lahdenperä, J., Virtanen, V. (2021). The role of self-compassion in teachers’ psychological well-being in face-to-face and online teaching during COVID-19. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23 (3), 13–27.   •  Saarinen, R. (2017). Oppi luottamuksesta. Helsinki: Gaudeamus Oy.