Artikkeli -

Työnohjauksen tarve kasvaa hyvinvointialueilla – Muutoksessa on mahdollisuus

Tällä hetkellä kaikkia Suomen hyvinvointialueita kuormittavat samantyyppiset huolet, ja uudistus on kipeässä vaiheessa. Työnohjaus nähdään yhtenä keinona tukea henkilöstöä ja vahvistaa muutoksen suuntaa.

Teksti ja valokuvat

Satu Haapakoski

Piirrokset ja grafiikka

Susa Laine

Artikkeli on Osviitasta 2/2024.

”Hyvinvointialueuudistus on vielä kesken. Näin isoa organisaatiota ei rakenneta hetkessä, se täytyy vain
hyväksyä, kuten myös se, että uudistuksen vaatimille muutoksille ei ole loppua näkyvissä.”
Näin toteavat Kanta-Hämeen (Oma Häme) työhyvinvointipäällikkö Kati Koppinen ja Lapin hyvinvointialueen (Lapha) työhyvinvointipäällikkö Tiina Alasaari kuin yhteen ääneen. Näin siitäkin huolimatta, että Koppisen kanssa keskustelin Hämeenlinnassa Oma Hämeen toimitiloissa ja Alasaaren kanssa Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa. Haastattelin heitä helmikuussa 2024 tarkoituksenani selvittää, millainen tilanne hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea on työnohjauksellisin silmin.

Hyvinvointialueuudistus 
on vasta alussa

Hyvinvointialueiden perustaminen vuoden 2023 alusta on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Uudistusta rakennettiin pitkään ja hartaasti, toistakymmentä vuotta, ja se sisälsi monia eri vaiheita ja vaihtoehtoja. Tällä hetkellä ollaan uudistuksen kipeässä vaiheessa. Samantyyppiset huolet kuormittavat hyvinvointialueita Suomen joka kolkassa. Säästöpaineet ovat kovat, henkilöstöstä on pulaa ja henkilöstövaihtuvuus paikoin suurta. 

Moni hyvinvointialue on viime aikoina ilmoittanut käynnistävänsä muutosneuvottelut, osassa alueita neuvottelukierroksia on ollut jo useita.  Säästösuunnitelmat voivat sisältää esimerkiksi terveyskeskusten ja vuodeosastojen lakkauttamisia ja digitaalisten palveluiden lisäämistä. Säästösuunnitelmat voivatkin johtaa pohtimaan, heikkeneekö palveluiden laatu muutoksissa. 

Työntekijät kokevat sote-alalla työnsä hyvin merkitykselliseksi ja haluavat tehdä perustyönsä mahdollisimman hyvin. Ollaan ristiriitaisen tilanteen äärellä sikäli, että toisaalta henkilöstöpula vaivaa useimpia hyvinvointialueita, mutta samalla henkilöstöä on kireän taloustilanteen vuoksi paineita vähentää. Muutosneuvottelut lisäävät huolta ja pelkoa henkilöstössä.

Kati Koppinen näkee osin synkissäkin pilvissä myös hopeareunuksen. 

”Muutoksessa on mahdollisuus. Vaikka voi monella tavalla tuntua kipeältä, kun vanhoja palvelurakenteita pistetään uusiksi, niin olisi hyvä kääntää ajatukset siihen, että nyt on se hetki vaikuttaa, miten me tulevaisuudessa teemme asioita. Hyödynnetään tämä mahdollisuus ja yritetään löytää muutoksesta hyviä puolia. Ei jäädä vanhan vangiksi.”

Työnohjausrekisteri yhdistää asiakkaan ja työnohjaajan

Hyvinvointialueet ovat merkittävä työnohjaajien työllistäjä. Vuonna 2023 työnohjaus tuli terveydenhuoltolakiin omaksi pykäläkseen, jossa hyvinvointialueita velvoitetaan järjestämään toimiva työnohjaus mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoitoa antavissa yksiköissä.

Hyvinvointialueilla käytetään työnohjausta myös aiemmin mainittuja yksiköitä laajemmin. Oma Häme toteutti työnohjauksen yhteiskilpailutuksena Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Kilpailutus päättyi viime kesänä. Hyvinvointialueet kävivät yhteisiä keskusteluja siitä, minkä tyyppisiä työnohjauksia heillä tarvitaan, millä tavalla toteutettuna ja minkä tyyppisillä kriteereillä. Lapin hyvinvointialueella kilpailutus on lehden ilmestymisen aikaan juuri päättynyt. 

Yliopistosairaaloilla on jo pidempään ollut käytössä työnohjausrekisteri. Oma Häme otti käyttöönsä samanlaisen rekisterin, josta Koppinen kertoo olevansa hyvin tyytyväinen. Rekisteristä löytyvät kaikki ne kilpailutetut työnohjaajat, jotka ovat tehneet hyvinvointialueen kanssa sopimuksen. Työnohjaajat ovat sopimuksessa sitoutuneet viemään tietonsa työnohjausrekisteriin ja päivittämään sitä. Rekisteri helpottaa ja tehostaa tilanteita, joissa esihenkilö etsii kuhunkin tilanteeseen sopivaa työnohjaajaa.

Interventiotyönohjauksella täsmätukea

Kun keskustelimme siitä, mihin tarpeeseen Oma Häme ja Lapha hakevat työnohjausta, molemmat työhyvinvointipäälliköt korostivat sitä, että tarvitaan riittävän iso rinki ammattitaitoisia ja päteviä työnohjaajia. He näkevät työnohjauksen etenkin ammatillisen kasvun työvälineenä. 

”Toivoisin itsekin työnohjaajana, että meillä osattaisiin hyödyntää työnohjausta etupainotteisesti jo ennen kriisitilanteita”, Alasaari toteaa. 

Kati Koppinen
Kanta-Hämeen työhyvinvointipäällikkö Kati Koppinen korostaa työnohjausrekisteriin kirjoitettavien esittelytekstien merkitystä sopivan työnohjaajan valinnassa.
Tiina Alasaari
Tiina Alasaari Lapin hyvinvointialueelta toivoo, että työnohjausta hyödynnettäisiin etupainotteisesti jo ennen kriisitilanteiden syntymistä.

Sekä Alasaari että Koppinen näkevät, että työnohjauksen tavoitteellisuus on olennaista. Selkeät tavoitteet tulisi aina asettaa ja niitä tulisi systemaattisesti pyrkiä edistämään työnohjauksessa. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi siihen, miten työstä saadaan mahdollisimman sujuvaa ja mielekästä.

 “Keskusteluissa olisi hyvä olla eteenpäin vievä meininki ja visio”, sanoo Alasaari.

Työnohjausta tarvitaan sekä yksilöille, ryhmille, työyhteisöille että esihenkilöille. Säästöpaineet ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että työnohjauksen muodoksi suositellaan pääsääntöisesti ryhmämuotoista työnohjausta suurimman hyödyn saamiseksi. 

Uutena työnohjausmuotona on Oma Hämeessä otettu käyttöön interventiotyönohjaus. Sitä voidaan tarvita tilanteissa, kun työyhteisössä havaitaan jokin rajattu mutta haastava tilanne, johon tarvitaan täsmätyönohjausta. Tilanteessa on tarve pureutua tunnistettuun haasteeseen ratkaisukeskeisesti ja ripeällä aikataululla. Interventiotyönohjaus on yleensä lyhyempi prosessi sisältäen 2–5 työnohjauskertaa. 

Myös esihenkilöt tarvitsevat työnohjausta

Esihenkilöillä tulisi olla säännöllistä työnohjausta tarjolla, jotta he pääsevät tarvittaessa pohtimaan ja kehittämään omaa johtamistyötään. Johtamistyön haasteiden käsittelyyn liittyvää työnohjausta tarvitaan tänä päivänä yhä enemmän, työhyvinvointipäälliköt arvelevat.

”Lähiesihenkilöillä on kovat paineet, kun asiat muuttuvat nopealla syklillä, tulee uusia ohjeistuksia ja tietojärjestelmiä. Työyhteisön perustehtävän pitää kuitenkin toteutua kaiken aikaa. Samaan aikaan esihenkilön pitää omaksua uusia asioita ja perehdyttää niitä henkilöstölle”, Alasaari kertoo. 

”Esihenkilöillä menee paljon aikaa siihen, kun he yrittävät varmistaa osaavan henkilöstön työyksiköihin. Jos tämän lisäksi työyksiköissä on paljon sairauspoissaoloja ja samanaikaisesti tehdään muutoksia toimintoihin, on se vaativa tehtävä”, toteaa Koppinen. 

Hyvinvointialueiden kuherteluvaihe on eittämättä ohi ja henkilöstön tyytymättömyyttä voi olla ilmassa. Ilmapiiri koetaan paikoitellen työyhteisöissä huonoksi ja on myös ristiriitoja. Monet esihenkilöt ovat uusia tehtävässään, eikä heillä ole välttämättä keinoja asioiden selvittämiseen työyhteisöissä. Työnohjaus voi olla yksi tukimuoto näissä tilanteissa niin esihenkilöille kuin työyhteisöillekin.

Työnohjauksen tarve lisääntyy

Työnohjauksen tarve tunnistetaan ja tarve on lisääntymään päin.

”Näkisin, että työnohjauksen käyttö lisääntyy edelleen jatkossa. Näinkin isossa muutostilanteessa työyhteisö voi tarvita rinnalleen työnohjaajaa viemään asioita yhdessä eteenpäin. Puhumisen tarve korostuu nyt eri tavalla kuin ennen. Myös tietoisuus työnohjauksen mahdollisuuksista on lisääntynyt”, Tiina Alasaari toteaa. 

Kati Koppinen lähettää terveisiä Kanta-Hämeen alueen työnohjaajille: 

”Meillä on työnohjauksen kilpailutuksen toinen kierros käynnistymässä. Ilmoittautukaa ihmeessä mukaan. Valitsemme hyvinvointialueelle mielellämme erilaisilla taustoilla työskenteleviä työnohjaajia.” 

Koppinen kutsuu sopimuksen tehneitä työnohjaajia liittymään aktiivisesti työnohjausrekisterin. Työnohjausrekisterin esittelytektissä on hyvä kuvata ydinosaamista lyhyesti mutta riittävän kattavasti. Esittelyä kirjoittaessa on hyvä asettua tekstiä lukevan esihenkilön asemaan ja kertoa missä tilanteissa työnohjaaja voi olla avuksi. Linkki omille kotisivuille on myös hyvä lisätä esittelyyn. 

“Työnohjaajilla on todella monipuolisia koulutuksia ja kokemuksia, joista olisi varmasti monessa työyhteisössä hyötyä. Esittelyteksti työnohjausrekisterissä on työnohjaajan myyntikortti meihin päin”, tiivistää Koppinen. 

Hyvinvointialueiden moninaisuus näkyy kartalla. Lapin hyvinvointialue muodostuu 21 kunnasta. Kanta-­Hämeen hyvinvointialue muodostuu 11 kunnasta. Lähde: https://stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla
Hyvinvointialueiden moninaisuus näkyy kartalla. Lapin hyvinvointialue muodostuu 21 kunnasta. Kanta-­Hämeen hyvinvointialue muodostuu 11 kunnasta. Lähde: https://stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla
Rohkeasti eteenpäin

Palataan vielä lopuksi ajatukseen siitä, että muutos on mahdollisuus. Koppinen nostaa rohkeuden yhdeksi ratkaisuiksi hyvinvointialueiden haasteisiin. 

”Minä pidän Oma Hämeen arvojen sanoituksesta. Siellä on yhtenä arvona rohkeus, joka on oivallinen valinta tähän hetkeen. Meillä pitäisi nyt olla rohkeutta katsoa työelämää uusin silmin. Pitää ne asiat mukana, mitä on aiemmin tehty hyvin ja toisaalta miettiä, mitä pitää tehdä jatkossa paremmin.”