Työnohjausryhmän asettuminen paikoilleen tilaan, jossa työnohjaus järjestetään, vie usein hetken aikaa. Mihin tänään istuisin, onko puhelin äänettömällä? Aikaa vie myös asettuminen oman itsen kuuntelemisen tilaan, sillä työnohjattava tulee usein työnohjaukseen suoraan työarjen keskeltä. Ajatukset voivat olla vielä juuri hoidetussa työtehtävässä tai jo karkailla tuleviin kohtaamisiin tai to do -listoihin. Työnohjaajana voin miettiä keinoja, joilla auttaa ohjattavia sisään työnohjauksen nyt-hetkeen.
Työnohjauksen alussa kuuntele ensin itseäsi
Ohjaan usein sosiaali-ja terveysalan työntekijöitä. Olen huomannut, että heidän huomionsa on usein kaiken aikaa toisten ihmisten tarpeiden havainnoimisessa ja niihin vastaamisessa. Työnohjauksen alkaessa haluankin suunnata huomion jokaisen työnohjattavan omiin sen hetkisiin tarpeisiin, kehon ja mielen tuntemuksiin. Mitä kaikenlaista sinussa tällä hetkellä tapahtuu? Kuinka voit ja mitä tarvitset juuri nyt? Mistä tilanteesta olet tähän tullut ja missä mielesi vielä hetken viipyilee ennen tähän työnohjaustilanteeseen asettumista?
Valmistuttuani kirjallisuusterapeutiksi olen alkanut hyödyntää työnohjauksissa erilaisia kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Olipa kyse yksilö-tai ryhmätyönohjauksesta, olen huomannut kirjoittamisen lisäävän työnohjattavan läsnäoloa ennen kaikkea itsensä kanssa. Kun saa laitettua omat ajatukset ylös ja mahdollisuuden kuunnella ensin itseään, on helpompi alkaa kuuntelemaan myös toista.
Kirjallisuusterapeuttinen ryhmätyönohjaus
Työnohjauksessa jokainen saa jakaa kirjoittamiaan ajatuksia siinä määrin kuin kokee tarpeelliseksi. Joskus merkityksellistä voi olla pysähtyä kirjoittamansa äärelle jakamatta sitä kenenkään kanssa vaan jatkamalla kirjoittamista yksin ennen sen esille tuomista työyhteisössä. Mitään erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita vaan kirjoittaminen toimii vain hetkellisenä ajattelun säiliönä. Kirjoitetut sanat vapauttavat mielen asettumaan tähän hetkeen kuuntelemaan toista.
Joskus ensimmäinen ryhmässä oleva, joka kertoo omat ajatuksensa, voi vetää koko ryhmän ajatukset ja tunnelmat samankaltaiseen ajattelun virtaan. Kun omat ajatukset on kirjannut ylös, on helpompi ottaa niistä kiinni.
Kirjoittaminen työnohjauksessa mahdollistaa moniäänisyyden tuomisen esille. Jokaiselle on annettu omat airot, joilla lähteä soutamaan eikä heti tarvitse asettua toisen veneen kyytiin. Näin erilaiset näkökulmat ja kokemukset saavat mahdollisuuden tulla esille. Uusia ja yllättäviä ajatuksia voi herätä, kun työnohjattava saa ensin kuunnella itseään vaikuttumatta kenenkään toisen ajatuksista.
Erilaisia kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä voi hyödyntää työnohjauksessa ryhmän tarpeen mukaan. Työnohjauksen alussa kirjallisuusterapeuttiset menetelmät voivat auttaa työnohjaukseen asettumisessa ja aiheen valinnassa tai lopussa reflektoinnin tukena. Työnohjaaja voi työnohjauksen keskellä kulloiseenkin käsiteltävään teemaan liittyen lukea jonkin artikkelin, tarinan tai runon, jonka pohjalta voidaan tuoda keskusteluun lisää erilaisia näkökulmia.
Jos työnohjauksen punainen lanka tuntuu hetkellisesti häviävän, voidaan kirjoittamisen avulla myös palauttaa ajatukset oleellisen äärelle työnohjauksen aikana. Mistä kaikesta tärkeästä olemme mielestäsi tänään keskustelleet? Mitä asiasta on mielestäsi vielä jäänyt sanomatta tai ymmärtämättä? Miten tätä keskustelua olisi hyvä jatkaa työnohjauksen jälkeen?
Yksilöohjauksissa kirjoittamista myös ohjausten välissä
Yksilötyönohjauksessa erilaisia kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä voidaan hyödyntää samalla tavalla kuin ryhmänkin kanssa. Isommassa roolissa moniäänisyyden esille tuomisessa voi olla uusien näkökulmien esille tuonti erilaisten tekstien ja materiaalien kautta.
”Jos työnohjauksen punainen lanka tuntuu hetkellisesti häviävän, voidaan kirjoittamisen avulla palauttaa ajatukset oleellisen äärelle työnohjauksen aikana.”
Yksilötyönohjattavani ovat myös usein olleet innokkaita kirjoittajia jo entuudestaan ja halunneet hyödyntää kirjoittamista myös työnohjauskertojen välillä. Olen voinut antaa työnohjauksen aiheeseen liittyvän kirjoittamistehtävän, jonka nostattamista ajatuksista olemme sitten seuraavalla kerralla keskustelleet lisää. Työnohjattava on voinut lukea suoraan kirjoittamaansa tekstiä tai nostaa sieltä tiettyjä huomioita, joista olemme keskustelleet lisää.
Kirjallisuusterapeuttisten menetelmien hyödyntämisessä työnohjauksessa on vain oma mielikuvitus rajana. Mikäli kaipaat lisää inspiraatiota mielikuvituksesi rikastamiseksi suosittelen tutustumaan Suomen Kirjallisuusterapia ry:n tarjoamiin kursseihin ja koulutuksiin.
Marika Hopeakoski
Kirjoittaja on psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti ja työnohjaaja STOry
