”Tiedän mitä mä kaipaan, että mä rauhoitun. Mä haluun olla yksin, haluun olla hiljaa, haluun että nukkuu kerrankin voin. Mä haluun olla yksin, lukee vaikka kirjaa, junamatka Turkuun ihana ois…”
Näin laulaa Irina. Laulun sanat tavoittavat uskoakseni aika monet meistä. Työnohjaajana olen ollut havaitsevinani, että kyseessä on kaksitahoinen asia.
Toisaalta kyse on siitä, onko minulla mahdollisuus rentoutua ja rauhoittua. Vai onko elämä niin täysi, että mahdollisuuksia joutuu todenteolla tekemään?
Toisaalta kyse on siitä, osaanko rauhoittua ja rentoutua. Vai onko palautumisestakin tullut suoritus, joka ei sitten oikeasti enää lataakaan akkuja, vaan kuormittaa entisestään?
Tutkittu juttu
Psykologisesta palautumisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Sitä on myös tutkittu niin Suomessa kuin maailmalla. On ymmärretty, että palauttava lepo ei välttämättä ole vain sitä, että nukkuu ja pötköttää sohvalla.
Yhdysvalloissa vuonna 2014 tutkijat Newman, Tay ja Diener kehittävät mallin, johon he yhdistivät useita eri tarveteorioita sekä tieteellistä tietoa palautumisesta. Tähän malliin kiteytettiin kuusi elementtiä, joiden toteuttaminen palauttaa kokonaisvaltaisesti perustarpeet huomioiden.
Suomessa asiasta on väitellyt vuonna 2021 Anniina Virtanen, joka sittemmin kirjoitti myös kirjan Psykologinen palautuminen. Dramma -mallia avaa myös Anu Iisakkila kirjassaan Menolippu mielenrauhaan.
DRAMMA – psykologisen palautumisen kulmakivet
DRAMMA tulee sanoista työstä irrottautuminen (Detachment), rentoutuminen (Relaxation), autonomia eli omaehtoisuus (Autonomy), taidon hallinta (Mastery), merkityksellisyys (Meaning) ja yhteenkuuluvuus (Affiliation).
Olen työnohjauksissa ja valmennuksissa käyttänyt DRAMMA:n kuuta eri kulmakiveä Iisakkilan kirjan innoittamana. Kuudella eri ”rastilla” osallistuja pohtii omaa tilannettaan suhteessa kuhunkin DRAMMA:n kohtaan. Mikä sujuu ja mille on hyvä mahdollisuus toteutua? Mikä on sellaista, jota voisi harjoittaa enemmän?
Irrottautuminen: Vapaa-ajallani unohdan huolet ja murheet. En ajattele lainkaan työasioita. Saan tauon työn ja arjen vaatimuksista.
Rentoutuminen: Vapaa-ajallani heitän vapaalle ja rentoudun. Saan ja käytän riittävästi aikaa rentoumiseen. Tunnen mielen keventymistä ja kehon rentoutumista.
Omaehtoisuus: Tässä kohtaa elämässäni tunnen, että valintani heijastavat sitä kuka todella olen. Tunnen voivani päättää itse elämästäni ja tulevaisuudestani. Valitsen itse, miten ja mihin käytän aikani ja voimavarani.
Taidon hallinta: Tässä kohtaa elämässäni olen itsevarma ja luotan, että osaan tehdä asiat hyvin. Teen asioita, jotka haastavat minua ja joita joudun myös opettelemaan. Teen asioita, jotka avartavat näkökantojani.
Merkityksellisyys: Tässä kohtaa elämässäni koen, että elämälläni on selkeä tarkoitus. Koen, että toimintani on merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista. Koen eläväni arvojeni mukaisella tavalla.
Yhteenkuuluvuus: Tässä kohtaa elämässäni tunnen, että ihmiset, joista välitän, välittävät myös minusta. Tunnen kuuluvani yhteen tai useampaan itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Tunnen läheisyyttä ja yhteyttä minulle tärkeiden ihmisten kanssa.
Kohti lomaa, mutta miten?
Lomakauden kynnyksellä heitän meille kaikille haasteen.
Mitä jos tänä kesänä pysähtyisit laiturin nokassa tai metsälenkillä tai missä vain itsellesi parhaassa ympäristössä omaan elämääsi DRAMMA:n avulla? Miltä vastauksesi kuuteen eri kulmakiveen tuntuvat?
Mistä kannattaa pitää kiinni ja mille ehkä tarttis tehrä jottain?
