Blogi - - Muokattu

Miten työnohjaus tukee luovuutta työssä?

Luovuus on keskeinen taito tulevaisuuden työelämässä. Työyhteisöissä työnohjaus voi selkeyttää ja vahvistaa luovuudelle otollisia olosuhteita monin tavoin.

Teksti ja kuvat

Kati Lanu

”On monia syitä, miksi yritykset menestyvät, kuten markkina-asema tai teknologiajohtajuus. Mutta on myös totta, että luovuus on liiketoiminnan innovaation ytimessä, ja innovaatio on kasvun moottori.” McKinsey & Co

Luovuus mainitaan kymmenen tärkeimmän taidon joukossa erilaisissa tulevaisuuden työelämätaitojen listoissa. Lähellä luovuutta olevia taitoja ovat myös innovointikyky, ongelmanratkaisutaidot ja mielen joustavuus. Onhan tämä myös ymmärrettävää – maailma muuttuu koko ajan ja organisaatiot elävät jatkuvassa, useiden muutosprosessien samanaikaisessa paineessa.

Miksi luovuutta pitäisi erityisesti miettiä työnohjauksen näkökulmasta?

Asiantuntija- ja tietotyö on lisääntynyt ja yhä useampi tekee työtään hyödyntäen luovuuttaan, tietoisesti tai tiedostamattaan. Sanna Aulankoski kirjoittaa kirjassaan Tietotyön taidot (2022) hyvin: ”Luovuus on tärkeä ihanne ajatustyössä – tietotyön maailman liki pyhä arvo, johon ei tähdätä vain palkkaamalla luovia ihmisiä vaan toivomalla luovuutta kaikilta.”

Luovuus ja sen kehittäminen yksilön ja tiimin yhteisenä taitona onkin teema, jonka soisi työnohjausprosesseissa useammin nousevan esiin tilaajan ja ohjattavien suunnalta: mahdollisuutena ja voimavarana, osana työn, työyhteisön ja organisaation toiminnan tutkimista, arviointia, oppimista ja kehittämistä.

”Miten luovuutta, joka olemukseltaan on vapaata ajattelua, voidaan edistää ulkoapäin?” kysyy Aulankoski kirjassaan ja vastaa muutamalla tutkimustuloksella, jotka on hyvä muistaa näinä itseohjautuvuuden aikoina:

  • Työnantaja voi luoda ja ylläpitää luovuudelle otollisia olosuhteita kannustamalla ideointiin.
  • Luovuus ei näytä kaihtavan ulkoapäin asetettuja raameja – ehkä jopa päinvastoin.
  • Luovien ideoiden määrään ohjaavia tavoitteita saaneet tuottivat enemmän ideoita laadun kärsimättä.
  • Tehtäville asetettujen aikarajojen hämärtäminen näytti edistävän luovuutta.
  • Luova ajattelu kaipaa sekä väljyyttä että rajoja.
Mitä luovuutta tukevia elementtejä voidaan työnohjauksessa tunnistaa ja edistää?

Työnohjauksessa voidaan yhdessä selkeyttää yllä mainittuja luovuudelle otollisia olosuhteita ja luoda yhteistä ymmärrystä tavoitteista, työtavoista ja hyödyllisistä raameista. Sanoittamalla, yhdistämällä ja yhtenäistämällä suuntaa voidaan luovuutta käyttää kollektiivisena voimavarana sen sijaan, että kaikki yrittävät keksiä pyörää itsekseen, tai pahimmassa tapauksessa väittelevät siitä, kenen idea on parempi. Seuraavassa viisi näkökulmaa siihen, miten työnohjauksessa voidaan vahvistaa luovuuden edellytyksiä:

  1. Luovuus edellyttää turvallisuuden tunnetta, jotta voimme heittäytyä ja asettaa itsemme ja näkemyksemme toisille alttiiksi. Kun olomme on turvallinen, voimme olla haavoittuvia ilman, että koemme ottavamme liian ison riskin työyhteisössämme. Luovassa työssä meidän ei pidä pelätä, että heikkouttamme tai virheitämme käytetään meitä vastaan. Työnohjauksessa tiimin tai työyhteisön keskinäinen luottamus ja psykologinen turvallisuuden tunne vahvistuvat luoden perustaa rohkealle kehittämiselle.
  2. Vuorovaikutus on luovan yhteistyön ytimessä. Emme ole yksinäisiä saaria organisaatioissa, vaan innovoivassa kulttuurissa tavoitteena on yhä useammin hyvä yhteistyö. Työnohjauksessa tuetaan aitoa dialogia ja rikastetaan yhteistä ajattelua. Jaamme näkemyksiä avoimesti, yhdenvertaisesti ja saamme mahdollisuuden oppia toisiltamme. 
  3. Luovuutta vahvistavat myös kyky ja halu katsoa eri näkökulmia ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Työnohjauksen vahvuutena on tutkiva ote ja tietämättömyyden tilasta asioiden ihmettely – mitä parhain tila luovuudelle.
  4. Positiivinen asenne sekä usko itseen ja tulevaisuuteen vahvistaa luovuutta ja avointa ideointimieltä. Työnohjauksessa voidaan vahvistaa tulevaisuususkoa, minä- ja me-pystyvyyttä ja myönteisyyttä, jotka tukevat innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Yhdessä tunnistetaan myös vaihtoehtoja ja rakennetaan siltaa vaikkapa haasteellisesta nykytilasta tulevaisuuden parempaan tilaan.
  5. Aulankoski kirjoittaa kirjassaan, että tietotyölle ominaiset mutkikkaat ja haastavat tehtävät provosoivat esiin kiinnostusta, uteliaisuutta ja luovuutta. Hän muistuttaa, että kun aidosti uudet ajatukset haastavat vanhat, saattaa luovuudesta joutua maksamaan kovan hinnan ristiriitoina ja konflikteina. Ennen kuin näin pitkälle ajaudutaan, voidaan työnohjauksessa ennaltaehkäistä ristiriitoja ja jännitteitä kehittämällä yhteisiä toimintatapoja ja vahvistamalla vuorovaikutus- ja palautteenantotaitoja. 

Tämän päivän työssä tarvitaan luovuutta, innovointia ja ongelmanratkaisukykyä, jotta niin yksilöt, tiimit kuin koko organisaatio voivat olla tehokkaita ja pärjätä tilanteissa, joihin ei ole valmiita ratkaisuja, ohjeita tai työkaluja. Tämä tarkoittaa laadukasta, joustavaa ja luovaa ajattelua, varsinkin yhdessäajattelua toimivassa vuorovaikutussuhteessa muiden kanssa. Työnohjauksessa olemme usein juuri näiden asioiden äärellä – ja vahvistamme huomaamattammekin luovuuden edellytyksiä merkittävästi.

Kirjoittaja on työnohjaaja, johdon ja esihenkilöiden valmentaja sekä mukana STOryn hallituksessa.

Lähde:

Aulankoski, S. 2022. Tietotyön taidot – Teoriaa ja tehtäviä sujuvan työskentelyn tueksi. Duodecim.