Kysyin tähän blogikirjoitukseen tutkimusfoorumia aiemmin luotsanneelta Aila Niemelältä ja tutkimusfoorumia nyt kanssani koordinoivalta Sanna-Mari Renforsilta ajatuksia työnohjauksen tutkimuksen merkityksestä työnohjauksen professiolle. Niemelä muistelee profession minimikriteereihin kuuluvan, että alalta on tehty väitöstutkimus tai julkaistu vähintäänkin kirja. ”Työnohjauksen tutkimus on tästä syystä tärkeää. Se toimii samalla tunnettuuden lisääjänä. Mitä enemmän ja monipuolisempaa tutkimusta on vuosien varrella julkaistu, sitä uskottavampi menetelmä työelämän ja henkilöstön kehittämisen menetelmä työnohjaus on.”
Niemelän mukaan työnohjauksen tutkimus on merkittävää työnohjauksen professiolle myös siksi, että työnohjauksen tutkimus asemoi työnohjausta tieteellisesti ja profiloi sitä entistä enemmän monitieteiseen suuntaan. Tutkimus siis laaja-alaistaa työnohjauksen toimintakenttää. Minua työnohjauksen monitieteinen tutkimus ja muu työelämätutkimus auttaa liikkumaan systeemisesti makro-, meso- ja mikrotasoilla tutkiessamme asiakkaan kanssa erilaisia työhön liittyviä ilmiöitä ja asioita. Pääsemme liikkumaan edestakaisin yleisen, teoreettisen näkemyksen ja kokemuksellisen asiakkailta kuullun tiedon välillä.
Renforsin mielestä työnohjauksen ammatti kehittyy tutkimuksen avulla. Hän pitää hyvänä esimerkkinä erilaisia tutkimusfoorumissakin esiteltyjä työnohjauksen menetelmiä, joita tutkimuksessa on kehitetty erilaisille asiakasryhmille. Tällöin ymmärretään paremmin se konteksti, missä työnohjausta tehdään ja miten työnohjausta pitäisi toteuttaa kussakin kontekstissa, jotta se olisi vaikuttavampaa. ”Työnohjaajat voivat kehittää itselleen teoriaan pohjautuvia työkaluja ja tätä kautta saada ohjauksestaan vaikuttavampaa. Ohjaus ei perustu ”mutu-tuntumaan” vaan tieteellisyyteen. Usein luen esimerkiksi jonkun tietyn teorian ja teen tätä soveltavan harjoituksen, jota käytän asiakkaan kanssa.”
Renforsin mainitsemista työnohjauksen menetelmistä tutkimusfoorumissa on esitelty parin viime vuoden aikana työnohjausten tutkimusten tai tutkimusideoiden lisäksi muun muassa hankkeissa kehitettyjä työnohjauksen menetelmiä, luovaa työnohjausta ja positiiviseen johtamisteoriaan perustuvaa työnohjausmenetelmää. Syyskuun tutkimusfoorumissa esitellään Green Care – perustainen työnohjauksen menetelmä sekä Luonnosta Virtaa (LuoVi) -menetelmäkokonaisuus ja sen taustalla oleva väitöstutkimukseen perustuva kokonaisen luontokokemuksen määritelmä.
Tietoa tutkimusfoorumista
Tutkimusfoorumi tarjoaa työnohjauksen tutkimuksesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneille keskusteluareenan. Sen kautta saa informaatiota erilaisista tutkimushankkeista, ajankohtaisista työnohjauksen teemoista ja alan tapahtumista. Tutkimusfoorumin tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia tutkimushankkeitaan. Tutkimusfoorumiin voi tulla esittelemään väitöstutkimusten lisäksi muitakin tutkimuksia: opinnäytetöitä, graduja tai kehittämis- ja tutkimushankkeita. Tutkimusfoorumiin on mahdollista esitellä myös erilaisia työnohjauksen tutkimukseen liittyviä tutkimusideoita.
Tutkimusfoorumin tapahtumat järjestetään etäyhteydellä. Tapaamisia on yleensä kaksi kevätkaudella ja kaksi syyskaudella. Tapahtumista tiedotetaan Osviitassa, jäsenkirjeessä, Työnohjaajan tietopankki -Facebook-sivulla ja tutkimusfoorumin omalla Tutkiva ote työnohjaukseen -Facebooksivulla. Tapahtumiin voi ilmoittautua STOryn verkkosivujen tapahtumien kautta.
Väitöskirjat työnohjauksesta löytyvät: https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjauksen-tutkimus/
